Kaikki vastaukseni HS:n vaalikoneeseen

Posted on Posted in Helsinki, Kuntavaalit

1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

Jokseenkin eri mieltä.

En vastusta moskeijan rakentamista Helsinkiin, sillä ihmisillä pitää olla mahdollisuus harjoittaa uskontoaan, mutta vireillä olleen suurmoskeijahankkeen epäselvä ja epärealistinen rahoituspohja mietityttää minua.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille.

Jokseenkin eri mieltä.

Helsingin tulee jatkaa jo voimassa olevaa järjestelyä, jossa paperittomille tarjotaan kiireellinen terveydenhoito ja raskaana oleville ja lapsille laajat terveydenhuollon palvelut. Oikeus terveyteen on ihmisoikeus, ja sivistyneen yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevista.

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua.

Jokseenkin samaa mieltä.

Vaatimusta rakentaa tietty määrä perheasuntoja voisi löysätä, sillä tarve pienille asunnoille ei ainakaan ole vähenemässä Helsingissä. Samaan aikaan on tärkeää, että erikokoisia- ja tyyppisiä asuntoja on tarjolla kaikilla alueilla, sillä alueiden monimuotoisuus lisää viihtyisyyttä.

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua.

Jokseenkin samaa mieltä.

Ulkoilmakonserttien järjestäminen elävöittää kaupunkia. Ulkoilmakonserteissa soittoa voisi jatkaa hieman nykyistä myöhempään. Konserttialueiden lähellä asuvista asukkaista suurin osa on samaa mieltä Helsingin kaupungin tekemän selvityksen mukaan.

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.

Jokseenkin samaa mieltä.

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa, mutta joukkoliikennettä tulee samanaikaisesti lisätä niin, että tarve yksityisautoilulle vähenee. Odotan mielenkiinnolla, miten Hämeentien osittainen sulkeminen henkilöautoilta vaikuttaa liikennevirtoihin ja kuinka paljon kävely ja pyöräily Hämeentiellä lisääntyy.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

Jokseenkin eri mieltä.

Helsingin ei pidä pakkolunastaa, vaan kaavoittaa olemassa olevat alueensa niin, että ne olisivat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Vasta hyväksytty yleiskaava tähtääkin siihen.

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

Jokseenkin eri mieltä.

En rajaisi helsinkiläisten oikeutta valittaa kaavoitusasioista, vaan lisäisin kaupunkilaisten osallistamista ja kaupungin viestintää, jotta mahdollisimman moni huoli tulisi otetuksi huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

Jokseenkin samaa mieltä.

Helsingissä hyvien ja toimivien julkisten liikenneyhteyksien äärellä asuvat eivät välttämättä tarvitse autoa tai autopaikkaa lainkaan. Joukkoliikennettä tulee kehittää entisestään niin, että tarve yksityisautoilulle vähenee.

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

Jokseenkin eri mieltä

Puhdistaisin ensin autotiet, sillä kaupunkilaisia töihin ym. kuljettavien bussien ja ratikoiden on päästävä etenemään sujuvasti. Pelastusajoneuvoilla täytyy myös olla esteetön kulku.

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

Täysin eri mieltä.

Helsingissä joukkoliikenteen kehittämisen täytyy olla ensisijaista.

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille.

Jokseenkin eri mieltä.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

Jokseenkin eri mieltä.

Kouluverkkoa tulee kehittää kolmen pääperiaatteen mukaan: opetuksen laadun ja sen tehokkaan järjestämisen näkökulmasta, kaupungin eri alueiden väestökehityksen näkökulmasta (nouseva vai laskeva lasten määrä tulevaisuudessa) ja tilakustannusten hillitsemisen näkökulmasta. Mitä enemmän rahaa on käytössä opetuksen sisältöihin seinien sijaan, sen parempi.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

Jokseenkin eri mieltä.

Helsingissä rajoitukset eivät minusta ole tarpeen. On monia eri syitä, miksi oppilas hakeutuu muualle kuin lähikouluun. Jos todetaan, että jotakin koulua “hyljeksitään”, on selvitettävä syyt sille ja korjattava ne.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

Jokseenkin samaa mieltä.

Liikunnanopetus voisi olla kaikille oppilaille yhteistä tietyin varauksin ja poikkeuksin (esim. uinti). Kaikilla oppilailla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet oppia eri lajeja sukupuolesta riippumatta, ja liikuntatunneilla painotuksen tulee olla harjoittelussa ja liikunnan ilossa kilpailun sijaan.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

Jokseenkin eri mieltä.

Miten maahanmuuttajuus määriteltäisiin? Maahanmuuttajalapset eivät ole taidoiltaan ja tarpeiltaan yhdenmukainen joukko, jota voi kohdella samalla tavalla. Selvää on kuitenkin se, että jos koulussa on paljon lukemaan ja kirjoittamaan opettelevia eri-ikäisiä lapsia, jotka eivät voi edetä ikäryhmänsä kanssa samassa tahdissa, kyseinen koulu tarvitsee enemmän voimavaroja kuin sellainen, jossa samanikäiset lapset voivat edetä suurin piirtein samaan tahtiin.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

Jokseenkin samaa mieltä.

Helsingin kaupunginvaltuusto on tehnyt tästä yksimielisen päätöksen ja minusta linja on hyvä. On tutkittu, että heikommassa asemassa olevien perheiden lapset hyötyvät eniten varhaiskasvatukseen osallistumisesta, sillä se ehkäisee syrjäytymistä. Kielellisen kehityksen kannalta on hyvä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus päästä päivähoitoon, jotta heidän kielitaitonsa kehittyy riittävästi ennen kouluun menoa.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

Jokseenkin eri mieltä.

Yhteiskunnan eli valtion, kuntien ja kaupunkien, tulee tukea ja kannustaa lapsen osallistumista varhaiskasvatukseen ja lapsen vanhempia töihin. Erilaisia malleja perheen ja työn yhdistämiseen tulisi olla enemmän, esim. mahdollisuuksia osa-aikatyöhön erilaisissa elämäntilanteissa tulisi lisätä.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

Jokseenkin eri mieltä.

Minulle ei ole tärkeää, kuka tai mikä palvelut tuottaa vaan se, että tuotettavat palvelut ovat aina parempia, laadukkaampia ja saavutettavampia. Palveluiden tuottaminen tietyllä sektorilla ei ole itseisarvoista.

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

Jokseenkin eri mieltä.

Helsingissä terveyskeskuslääkärillä käynti on tälläkin hetkellä maksutonta. Maksukatolla hillitään yksittäisen ihmisen vuotuisia palvelukustannuksia. Jos maksuja ei perittäisi, raha pitäisi löytää muualta budjetista.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

Jokseenkin eri mieltä.

Asuntopolitiikan kautta maan pitää perustua kysynnälle. Jo pitkään on ollut meneillään kehitys, jossa ihmiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille, joissa työllistymisen mahdollisuudet ovat paremmat. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka vaikuttaa myös Suomeen, halusimme sitä tai emme. Kaupunkien täytyy vastata siihen tiivimmällä kaupunkirakenteella ja älykkäämmillä palveluilla.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin samaa mieltä.

On kuitenkin jo vuosi 2017.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Jokseenkin samaa mieltä.

Helsinki on avoin, suvaitsevainen ja monikulttuurinen kaupunki. Meillä jos kenellä on edellytyksiä turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Jokseenkin eri mieltä.

Opettajien ei tule kurittaa lapsia vaan pedagogisin keinoin osoittaa lapsille, millainen käytös koulussa ja muualla maailmassa on ok ja mikä ei. Eihän aikuisiakaan kuriteta työpaikoilla. Kurista tulee mieleen aika, jolloin koulussa tuli istua hiljaa selkä suorana pulpetissa ilman mielipiteitä. Opettaja oli ylin auktoriteetti, jonka kiistaton asema mahdollisti aseman väärinkäyttämisen. En kaipaa sellaista maailmaa takaisin.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Jokseenkin samaa mieltä.

Jos kodilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta perustaa juuri sellainen koti kuin haluaa ja kenen kanssa haluaa, jos uskonnolla tarkoitetaan jokaisen oikeutta hakea lohtua ja merkitystä sieltä, mistä itselle tuntuu hyvältä ilman, että se loukkaa muiden oikeutta samaan, ja jos isänmaalla tarkoitetaan tervettä ylpeyttä ja iloa omasta kotimaasta ja sen vahvuuksista, silloin nämä arvot ovat myös politiikan arvopohjana ok.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Jokseenkin samaa mieltä.

Kyllä, jos palveluiden ulkoistaminen tarkoittaa parempia, laadukkaampia ja kuntalaisen näkökulmasta saavutettavampia palveluita. Palveluiden ulkoistaminen ei kuitenkaan ole itseisarvo tai päämäärä.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Jokseenkin eri mieltä.

Veroja korottamalla itse asia eli yli varojen eläminen siirtyy hetkellisesti eteenpäin, mutta ongelma on taas uudestaan edessä myöhemmin. Verojen kiristäminen myös heikentää ostovoimaa.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Jokseenkin eri mieltä.

Tuloerot ovat tiettyyn pisteeseen asti ok, mutta suuret tuloerot eivät. OECD:n viimeaikaisten tutkimusten mukaan tuloerojen kasvaminen on hidastanut merkittävästi talouskasvua länsimaissa. Tuloerojen liiallisen kasvun on todettu olevan uhka myös yhteiskuntarauhalle.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Jokseenkin samaa mieltä.

Nykyisen kaltaiset palvelut ja etuudet ovat liian raskaita Suomen julkiselle taloudelle, mikäli työllisyysastetta ei saada nousemaan merkittävästi.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Jokseenkin eri mieltä.

Näitä asioita ei pidä asettaa vastakkain, sillä ympäristöongelmat ovat este talouskasvulle ja toisaalta ympäristön kannalta kestävät ratkaisut tuottavat kokonaan uutta liiketoimintaa.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Jokseenkin samaa mieltä.

Ympäristön voi yleensä pilata vain kerran, siksi hankkeiden vaikutukset pitää tutkia tarkkaan.

 

Vastaukseni HS:n vaalikoneessa

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *